Omakohtainen kuvaus päästä suljettuun yhteiskuntaan.
perjantai 3. marraskuuta 2017
sunnuntai 16. heinäkuuta 2017
Piti lähteä septitankin
tyhjennykseen, ettei vaan mereen tarvitsisi laskea.
Onneksi lähistöltä löytyi satama,
jossa sen saattoi tehdä, Korposröm.
Sai muuten hetken haeskella, että löys
laiturin, jossa saa sekä polttoainetta, että septin tyhjäksi. Tosi
huonosti infottu verrattuna muihin satamiin.
Laituri oli onnettoman pieni, jossa
manööverit oli tarkoitettu tehtäväksi. Siinä oli valmiiksi yksi
fiskari, ihan selvästi saaristolaispariskunta, sekä isohko
purkkari. Ooteltiin aika navakassa tuulessa että jompa kumpa saisi
hoidettua tehtävänsä. Sitpä mä hogasin. Purkkarissa ei minkään
valtakunnan liikettä. Olivat huit helvetissä??? Siinä vaiheessa,
oli jo meidän perään tullut iso Targa ”jonoon”.
Fiskari sai löpönsö, peruutti pois,
ja me tilalle. Tuulen takia jouduin menemään laiturin päähän
poikittain ja Madam laittoi perästä kiinni, odotusta, luonto eli
tuuli käänsi meidät laituria vasten.
Septiletkua sille kuuluvalle paikalle
ja imu käyntiin.
Siinä vaiheessa purkkarin porukka tuli
kauppakasseineen paikalle. Juntit, anteeksi ilmaukseni, olivat
jättäneet veneensä kaupassa käynnin ajaksi ainoaan isoille
veneille tarkoitettuun tankkauskaikkaa. Siinä olisi ollut
mahdollisuus siirtää ilman moottoreita vene pois vähän
sivummalle, mutta ei. Tatgan kippari antoikin kommenttia purkkarin
kipparille, johon hän vastas: älä sinä Reijon kaveri huutele, me
tankattiin ja käytiin kaupassa. Oli muuten pikkasen lähellä, etten
minäkin yhtynyt Targan kipparin kommentteihin, mutta lähempänä
olevana näin kuinka jätkällä niska punoitti, oli ihan hiilenä,
kun häntä oltiin moitittu.
Olin hiljaa. Tod näk onnekseni, se ois
varmaan päälle käynyt.
Saatiin homma hoidettua ja pääs
Targakin tankille. Pois lähtö kelin vuoksi piti tehdä rivakasti.
Kun Madam sai peräköyden irti, taakse ja kovaa, muuten tuuli olis
painanut rantaan, joka tässä tapausessa oli vain muutaman
metrinpäässä ja muutenkin pohja näkyi kivineen.
Onnellisesti kuitenkin matkaan ja
määränpää oli tänään Brunskär.
Ensin ajoimme satamanpuolelle, mutta
siihen tuuli aika rajusti, n 10 m/s joten ei edes yritetty
kiinnittymistä. Katselin karttaa, mistä läheltä saari, johon voi
rantautua. Oli meinaan sateen mahdollisuus, mustat pilvet jo idästä
lähestyi uhkaavasti.Kiersimme saaren toiselle puolelle, josta
löytyikin oiva paikka.
Paikka oivallinen. Ainut miinus oli,
että tätä kirjoitettaessani sataa, jolloin nuo kalliot, jossa
olemme kiinnittyneet, ovat sitten niin kuin ihan pikkasen liukkaat.
Ei auta ees hiekottaminen ….
Kun oli Sarza hyvin kiinni, lädettiin
kävelemään saaren poikki kohti kylää.
Tai no, kolme-neljä taloa ristikkäin.
Olivat sitten aikansa kuluksi latoneet
kiviä kasaan, kuin konsanaan Muhussa.
Olihan täällä ollut asutusta jo
1500-luvulta lähtien, että kyllähän siinä ajassa ehtii kiven jos
toisenkin latoa. Nykyisin kuulemma ei ole enää ympärivuotisia,
kaikki kesäasukkaita ”vain”.
Muutamassa talossa oli verhot
ikkunoissa, joten joko lomat oli jo lusittu, tai sit niitä
ooteltiin.
Yhden talon edessä hyvin hoidetulla
nurmikolla oli ryhmä pihakalusteita, kuin maalaikahvilassa
konsanaan, ja ulko-oven oikealla puolella roikkui kyltti; velkommen
,,,, ja jotain
Me luultiin tätä remontissa olevaksi
kahvilaksi tai jotain sellaista.
Minä ovea auki. Nainen katsoi
hölmistyneenä minua sanaakaan sanomatta. Minä jotta onko tämä
kahvila, johon hän, että asunto.
Poishan me siitä lähdettiin
pahoittelujen kera. Mutta jäi jotenkin ihmeellinen vaikutekma sen
naisen käytöksestä. Tai siis kun oikeen ei käyttäytynyt
mitenkään.
torstai 1. kesäkuuta 2017
some speed
Tunnisteet:
26 knots,
back in business,
boat,
boating,
Finmar,
Finnish flag,
knot,
knots,
nice wiev,
sea,
top speed,
vene,
veneily,
Volvo,
Volvo Penta,
waves
tiistai 7. maaliskuuta 2017
Helsinki by the sea
Tunnisteet:
26 knots,
back in business,
girl,
girls,
knots,
nice wiev,
veneily,
Volvo,
Volvo Penta,
waves
sunnuntai 5. maaliskuuta 2017
lauantai 4. maaliskuuta 2017
tiistai 28. helmikuuta 2017
in English
I don't know if it's very vice to write to two blog sites ??
My other blog has much more readers than this and there's also some English sides .
So, here's the address again
http://sarza2.matkablogeja.fi/
Hope to see You there
My other blog has much more readers than this and there's also some English sides .
So, here's the address again
http://sarza2.matkablogeja.fi/
Hope to see You there
sunnuntai 26. helmikuuta 2017
Purnu , hiihtokeskus Hartolassa
Kaveria käytiin jelppimässä Purnussa , nyt jo toisena talvena, vain näin hiihtoloma-aikaan.
Tässäpä vähän meininkiä
Toiset osaa lautailla ....
keskiviikko 15. helmikuuta 2017
boat show
I went to boat show , mabye just to look were we are going to ...
and here's also some older materials I made a new way...
Rentodu! Hengitä! Lataa akkuja!
Ansaitset loman - Booking.com
perjantai 27. tammikuuta 2017
gyrokopteri
Kävin treenamassa lennätystä.
On vaikeeta, en hallitse
Äijädieetti.com - Laihdu syömällä
Tule tutustumaan Iittalan ihaniin tuotesarjoihin! Iittalan verkkokaupasta löydät mm. Arabia Finland, Hackman, Fiskars, Rörstrand- tuotesarjat
On vaikeeta, en hallitse
olin kyl kuullut että hallittu alastulo on vaikee
ja niin on
mut ei se lenäminenkään helppoo, siis ilmaan saa, mut suunnat ja palautus ????
vaikee laji
pitää harjotella
harjotella
Tule tutustumaan Iittalan ihaniin tuotesarjoihin! Iittalan verkkokaupasta löydät mm. Arabia Finland, Hackman, Fiskars, Rörstrand- tuotesarjat
Enempi kuvia Kreetalta
Saimme lentää Finnairin koneella. Ennen pidin yhtiötä maailman parhaana Air Canadianin kanssa, mutta niin on joutunut Finnairkin menemään muiden tavoin niukkuuden tielle. Mitään, mitään ei kuulu hintaan. Paitsi lyhyillä lennoilla kuppi kahvia ja mehu!

Eivät ne sentää näkymää voi poistaa tai edes hirveesti muuttaa, kyl ne on isommat voimat, jotka maiseman ulkonäön määrää ..

Hiffasin vähän liian myöhään, et ois voinu kartasta seurata, mikä alla oleva saari on.
Sinällään lento meni mukavasti, henkilökunta ystävällistä, kanssamatkustajatkin normaaliin tapaan hiljaisia, minä ristikoita täyttäessä.
Kun oltiin majoittauduttu, lähdettiin ympäristöä tutkailemaan. Olin vähän Googlemappia vakoillut, eli kävelykuvaa kttonut, jonka muuten teen joka kerta kohteesta, suosittelen. Selkeyttää paljon.
Hotellimme oli semmosen niemen nokan kärjessä, joten kauppakujille sai pienen lenkin tehdä, kilometrin verran, eli ei paha.
Ja krääsää riittää.

Lämmintä viel näin syksystä huolimatta riittää.
Asia, mihin kiinnitimme huomiota, oli baakkelsipuotien puute.
Leipää ja sämpylää kyl sai, mut leivoksi sai ettiä.
Toki ravintoloissa oli jotain, mut ei se ole sama.

Täs vasemmalla, käytiin myös sömässä, ihan kiva, edullinen paikka.
Ja noi talot, niiden edessä oli lähin pieni uimaranta. Ja tää kuvauspaikka on suurin piirtein puoles välis, rantaan n 400 metrii ja hotellille n 300 metrii. Lähellä siis kaikki.
Eihän tää kaupunkikaan mikään iso ole
Asukkaita n 12 000. Ágios Nikólaos, ”Pyhä Nikolaos”, on nimensä saanut Nikolaos Ihmeidentekijän mukaan.
Siinä ukko istui kuin aika olisi pysähtynyt, ja niin varmaankin häneltä tavalaan olikin, ei kiire mihinkään, enää.
Sataman edessä oli oiva pieni ravinteli, jossa hinta laatusuhde kohillaan.
Eikä näköalassakaan näin venemiehen näkövinkkelistä huono ollut.
Kaupungissa on myöskin pieni järvi, oikeesti.
Tää paikka on siinä kannaksella ja lähin hotelliamme, missä sai kunnon baakelsit, kuulemma joku leipomo omisti tän kioskin.
Auto kun oli vuokralla, niin pientä muistikuvaa jostain pikku kylästä.
Sen auton vuokraus olikin melkoinen tapahtuma.
Tavallisuudesta poiketen, päätettiin ottaa matkatoimiston, Aurinkomatkat, kautta auto. No, tilattiin semmonen toiseks pienin/halvin kinnari. Sovittiin, että aamulla tuovat klo 10:00.
Me ootettiin hyvissä ajoin, eikä kuulu autoa. Puolen tunnin odottelun jälkeen, respan tytsy, suomalainen, hermostu jo meidän puolesta kertoen, että ei ollut eka kerta kun tää samainen vuokraamo ei tule sovitusti. Hänpä soitti sinne, ja olin ohjeistanut, kun kuulin että kestäis viel ainakin puol tuntia, että ei tarvi tuoda tänään ollenkaan Sen sijaan huomen aamulla se on oltava.
Saatiin sitten aamulla auto. Isompi eli kalliimpi mutta myöskin aika paljon ajettu, vasemmalle vilkku ei toiminut eikä kuskin puolelta saanut ovoa lukkoon, oli keskuslukitus, mutta piti aivain kääntää lukossa. Tehtiin kyl reklamaatio, mutta eipä kuulunut mitään ???? Tää muistetaan ..
Tätä kirjoitettaessa, olemme juurikin suunnittelemassa matkaa, tuleekohan ostettua Aurinkomatkoilta ???
Todella kivoi, pienii kylii vuoristossa.


ja kirkkoi, niitähän täällä on ...
Kaikki lopuu aikanaan, niin tämäkin


Eivät ne sentää näkymää voi poistaa tai edes hirveesti muuttaa, kyl ne on isommat voimat, jotka maiseman ulkonäön määrää ..

Hiffasin vähän liian myöhään, et ois voinu kartasta seurata, mikä alla oleva saari on.
Sinällään lento meni mukavasti, henkilökunta ystävällistä, kanssamatkustajatkin normaaliin tapaan hiljaisia, minä ristikoita täyttäessä.
Kun oltiin majoittauduttu, lähdettiin ympäristöä tutkailemaan. Olin vähän Googlemappia vakoillut, eli kävelykuvaa kttonut, jonka muuten teen joka kerta kohteesta, suosittelen. Selkeyttää paljon.
Hotellimme oli semmosen niemen nokan kärjessä, joten kauppakujille sai pienen lenkin tehdä, kilometrin verran, eli ei paha.
Ja krääsää riittää.

Lämmintä viel näin syksystä huolimatta riittää.
Asia, mihin kiinnitimme huomiota, oli baakkelsipuotien puute.
Leipää ja sämpylää kyl sai, mut leivoksi sai ettiä.
Toki ravintoloissa oli jotain, mut ei se ole sama.

Täs vasemmalla, käytiin myös sömässä, ihan kiva, edullinen paikka.
Ja noi talot, niiden edessä oli lähin pieni uimaranta. Ja tää kuvauspaikka on suurin piirtein puoles välis, rantaan n 400 metrii ja hotellille n 300 metrii. Lähellä siis kaikki.
Eihän tää kaupunkikaan mikään iso ole
Asukkaita n 12 000. Ágios Nikólaos, ”Pyhä Nikolaos”, on nimensä saanut Nikolaos Ihmeidentekijän mukaan.
![]() |
| Tossa oli isompi uimaranta edessä, piti välillä päästä varjoon, ei jaksa enää maata auringossa. |
Siinä ukko istui kuin aika olisi pysähtynyt, ja niin varmaankin häneltä tavalaan olikin, ei kiire mihinkään, enää.Eikä näköalassakaan näin venemiehen näkövinkkelistä huono ollut.
Kaupungissa on myöskin pieni järvi, oikeesti.
Tää paikka on siinä kannaksella ja lähin hotelliamme, missä sai kunnon baakelsit, kuulemma joku leipomo omisti tän kioskin.
Sen auton vuokraus olikin melkoinen tapahtuma.
Tavallisuudesta poiketen, päätettiin ottaa matkatoimiston, Aurinkomatkat, kautta auto. No, tilattiin semmonen toiseks pienin/halvin kinnari. Sovittiin, että aamulla tuovat klo 10:00.
Me ootettiin hyvissä ajoin, eikä kuulu autoa. Puolen tunnin odottelun jälkeen, respan tytsy, suomalainen, hermostu jo meidän puolesta kertoen, että ei ollut eka kerta kun tää samainen vuokraamo ei tule sovitusti. Hänpä soitti sinne, ja olin ohjeistanut, kun kuulin että kestäis viel ainakin puol tuntia, että ei tarvi tuoda tänään ollenkaan Sen sijaan huomen aamulla se on oltava.
Saatiin sitten aamulla auto. Isompi eli kalliimpi mutta myöskin aika paljon ajettu, vasemmalle vilkku ei toiminut eikä kuskin puolelta saanut ovoa lukkoon, oli keskuslukitus, mutta piti aivain kääntää lukossa. Tehtiin kyl reklamaatio, mutta eipä kuulunut mitään ???? Tää muistetaan ..
Tätä kirjoitettaessa, olemme juurikin suunnittelemassa matkaa, tuleekohan ostettua Aurinkomatkoilta ???
Todella kivoi, pienii kylii vuoristossa.


ja kirkkoi, niitähän täällä on ...
Kaikki lopuu aikanaan, niin tämäkin
keskiviikko 25. tammikuuta 2017
Kreetalle syyskuussa -16
Ollaan joka syksy käyty jossain päin syksyllä, milloin lämpimässä, milloin kaupunkilomalla.
Tällä kertaa kohteeksi tuli Kreeta, Agios Nicolaos.
Olimme muutama vuosi aikaisemmin käyneet toisessa päässä saarta, Haniassa, ja tykästyneet saareen ja sen upeaan maaseutuun.

Molemmat kadonneet meiltä kotosuomesta jo ajat sitten, tai ainakaan minä en ole nähnyt.


Tällainen pläjäys tällä kertaa.
Tällä kertaa kohteeksi tuli Kreeta, Agios Nicolaos.
Olimme muutama vuosi aikaisemmin käyneet toisessa päässä saarta, Haniassa, ja tykästyneet saareen ja sen upeaan maaseutuun.
Vuokraamme melkeinpä joka kohteessa auton, jotta päästään tutustumaan muuhunkin kuin hotellin ympäristöön. Ja tällä saarella on paljon näkemistä.
Vuoristoa ajellessa, löytää kovoja pikkukyliä, joissa voi vielä aistia vanhaa maailmaa ....
Nuo ukot ovat istuneet tuolla tovin jos toisenkin, veikkaan. Taidettiin olla ainoat turistit tässä kylässä tällä kertaa, ei ollut enää "kausi päällä".
Toki, tuo riippuu, keneltä kysyy??
Jos kysyi ravintoloista, ei ollut enää sesonki, jos auton vuokrauspisteistä, oli ....
Näin se menee näissä turisteista elävillä paikoilla, ei ollut uutta minulle.
Hollimme oli kyllä ihan pelipaikoilla, lisäksi vielä suht pieni, yksityinen ja jossa sattui olemaan Suomalainen nainen respassa töissä.
Näkymää vastapäätä holistamme.
Kaupunki oli ihan kiva, ei liian iso, pikkasen mäkinen kylläkin.
Mäeltä oli kylläkin upeet näkymät.
Kun vähän viitsi kierrellä, löysi upeita, edullisia ruokapaikkoja. Yleensä omistajat itse töissä, kuten maassa on tapana, Palvelu tottakai sen mukaista.
On täällä vielä jotain vanhaakin säilytetty.

Molemmat kadonneet meiltä kotosuomesta jo ajat sitten, tai ainakaan minä en ole nähnyt.
Kun kerran saarella ollaan , meri näyttelee isoa osaa, kaikessa.


Tällainen pläjäys tällä kertaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





















